Aurinkoa, eikun sadetta, sittenkin aurinkoa..hei, kattokaa, nyt taas sataa! Huhtikuun viimeinen päivä, mun ensimmäinen vappu Helsingissä. Hollantilaisen viimeinen ilta Suomessa ennen kesää. Ensimmäinen kerta kun ostin itse pullon giniä, toivottavasti viimeinen kerta kun pukeuduin viininpunaiseen haalariin. Ja tasan viimeinen kerta kun annan hollantilaisen ottaa juomakisaa Harrin kanssa..

Mun perjantaipulloarvonnassa aiemmin voittama skumppa on odotellut vappua jääkaapissa jo jonkinaikaa. Oli muuten aika hyvää, ei hajuakaan minkä hintaista tai mitään muutakaan. Samson saisi olla ylpeä kun mä olen löytänyt jo noi skumppalasitkin. Keuhkot poksahtamispisteessä me puhistiin muutama ilmapallo täyteen ja leviteltiin ainakin kolme vuotta vanhat serpentiinit ympäri kämppää ennen kuin kavereita alkoi saapua. Piknik täytyi pitää mun keittiön pöydällä, koska taivaalta satoi pieniä mummoja ihan randomisti, eikä uskallettu lähteä ihmisten ilmoille piknikkeeraamaan.

Ilta oli kiva, vaikkei me päästy edes keskustaan asti. Mikä ei toisaalta haittaa, koska mua on vanhemmiten alkanut kammottaa väenpaljoudet, en voi mennä edes hulluille päiville. Onneksi Helsingissä riittää puistoja ja rantoja, Hakaniemi tarjosi oivan istuskelupaikan veden ääreltä. Olen luopunut ampiaishatusta jo henkisesti, mutta aina se vaan seuraa mun vappumeininkejä jossain muodossa.