Oho kun nyt tulee bloggailtua nyt koko ajan. Johtuu varmaan siitä kun mun pitäis kirjoittaa gradua. Mä jo panikoiduin, et valmistumisen jälkeen tarttee vaihtaa toi kuvaustekstikin, mä en voi olla enää laiska lakiopiskelija. Mut toisaalta, en aio olla myöskään laiska lakimies, koska mä tykkään mun töistä enkä ikinä siellä laiskottele. Kotona vaan, kun tarttis jottai järkevää tehdä.

Olen luvannu itselleni, että jos gradupäivät tulee oikeasti kirjoitettua työhuoneella, niin sit kun olen kotona, ni saan rentoutua. Ja näköjään hommat on menneet niin vakaviksi, että rentoutumiseen ei riitä vaan sohvalla makoilu, vaan ajatukset täytyy saada todellakin käännettyä töistä toisaalle -ja tähän kaikenmaailman askarteluprojektit käy paremmin kuin hyvin. Tämä osaltaan selittää ahkeraa bloggailua...tai sitten ei.

Anyways, viime viikonloppuna mä en voinu keskittyä yhtään mihinkään kun oli niin sekaista. Hollantilainen pelas tietokoneella mun lempparipeliä, ja tiesin että mä en voi aloittaa samaa hommaa etten koukutu. Aloin siis siivoamaan. Päivä oli otsikosta poiketen lauantai, mut ei sillä väliä, pääasia että otsikko rimmaa.

Siivouksen kohteena oli mun Vanha Piironki, joka toimii nykyisin askartelu/ompelu/nukkistuunailupöytänä. Kaikista paikoista tursui epämääräisiä pinoja erilaista askartelumateriaalia. Otin ihan simppelin strategian; samanlaiset tavarat samaan paikkaan ja pöytälevy tyhjäksi.

Pitsit, nauhat, nippelit ja nappelit järjestyivät ensin vetolaatikkoon. Näitä on kertynyt jo paljon, ja kaikki on muuten kirppikseltä elikkäs kierrätettyä. Ja maailma pelastuu.

Viereisessä laatikossa on kaikki mun puikot. Siis ne mitkä ei kieri lattioilla ympäri kämppää. Virkkuukoukkujakin on alkanut kertyä, ja ne löysivät hyvän jemman äidin vanhasta penaalista. Tä on muuten yhden pienen skoolin lisäksi ainut mun omistama Marimekkojuttu.

Oli aika raastavaa kerätä kaikki napit ja pikku hommelit eri "välivarastoista" samoihin kippoihin. Mutta kannatti. Ja nyt mä nään suht helposti mitä missäkin on, kun varastin isältä vielä lisää tällaisia Ikean mausteastioita.

Tä piironki on todellakin siitä näppärä, että sisälle saa järjestettyä vaikka mitä, ja kun avaa luukun niin ne on kaikki käden ulottuvilla.

Ja päivän päätteeksi näytti jo vähän paremmalta. Pöytälevy ei tullut tyhjäksi..ehkä ens kerralla sitten. Oikeesti homma jäi vähän kesken kun mun piti alkaa askarrella yht juttuu..