Hitaasti mutta varmasti parveke on alkanut saada arvoisensa kesälookin. Rajalliset aika ja rahavarat ovat olleet pääsyy sille, etten ole ottanut parvekkeen sisustusta kovinkaan tosissani. Vieläkään. Kyllä sitä sitte ehtii kun on gradu kansissa. Voin laittaa sen gradun sitten parvekkeelle kukkapurkinaluseksi.

Viimeksi kun kävin Maskussa, pakotin pappan tuomaan mut peräkärryllä takaisin. Siis, mä sain olla autossa sisällä, mutta kärryä tarvittiin kaikkien mun ostosten roudaamiseksi. Huutonetistä lähti vielä Ikeaakin halvemmalla tällainen kiva rappuikko, jonka raski laittaa parvekkeelle säiden armoille.

Toiveikkaana laitoin jo huhti-toukokuussa siemieniä purkkeihin. En yhtään ihmettele että tilli on ollut köyhien maalaisten suosikkiyrtti, huonosta mullasta ja jatkuvasta laiminlyönnistä huolimatta tillipurkki oli ainut, joka alkoi osoittaa elon merkkejä..

Kierrätyskeskuksesta löytyi kiva kukkahylly, joka on nyt mun yrttihylly. Tai siis tyhjien kukkapurkkien hylly. Purkkeja olen haalinut pitkin kevättä kirppiksiltä. Juhannuksen jälkeen alkaa näiden täyttäminen kesäkukilla, ennen ei ehdi, eikä kannata, koska partsi on niin kuuma et ne kuolee kun mä olen pari päivää poissa.

TADAA! On täällä jotain vihreääkin jo! Tilli on riehaantunut. Olen syönyt jo uusia perunoita ja sinappisilliä oman parvekkeen tillillä, nomnom. Ja hei, kolmas laventeli-istutus jäi henkiin! Keltainen ukonhattu (?) lähti mukaan Kupittaan aseman viereisestä kukkakaupasta viime Turku-junailun aikana, päätin palkita itseni tentin jälkeen. Pyydän kiinnittämään erityistä huomiota lehtisalaattilaatikkoon, josta napsin aamuisin leivän päälle iha ite tehtyä salaattia. (okei, toi oli vale, en ehdi aamuisin syömään leipää...). Tämmöstä tänne. Parveke on pop!