sunnuntai, 27. toukokuu 2012

Laiska lakiopiskelija kuittaa

Kyllä nyt kävi kuulkaas niin että meikälaiskiainen meni ja valmistui tällä viikolla! Soitin kansliaan keskiviikkona ja utelin että koskakohan suoritukset näkyy, kun olin maturiteetissä 16. päivä ja gradun tulokset tuli. Sihteeri siihen että "sää valmistuit eile jo."

Gradun tulokset yllättivät kyllä aika hyvin, en voi uskoa että mä vielä hetki sitten hermoilin että meneeköhän se edes läpi. Nyt täytyy edelleen välillä nipistää itseä käsivarresta että uskon että se oli siinä ja nyt alkaa kreisikesä ilman oppivelvollisuuksia!

Maturiteetin jälkeen käppäilin laitosrakennukselta poispäin hieman haikein fiiliksin. Vaikka täytyy kyllä sanoa etten tule tuota uimahallin näköistä rumilusta pahemmin ikävöimään. Mutta on se silti outoa kun elämässä pitkä *kröhöm* vaihe loppuu ja uusi alku on edessä.

Hyvästi Calonia, kuluttakoot muut takamukset luentosalejesi penkkejä tästä lähin!

Koska uudet alut tulevat aina (ainakin mun elämässä) yhtäaikaa, päätän haikein mielin myös Vuodatukseen vuodattamisen. Halusin blogin, jonka kuvat saa klikattua isommaksi. Haaveissa on ostaa uusi, kunnollinen kamera ja alkaa tekemään nukkekotiproggiksia taas pitkästä aikaa.

Kiitos kaikille blogia täällä seuranneille. Toivon että löydätte tienne myös Buckyn uuteen osoitteeseen, jossa bloggailut jatkuvat. Lisätkää itsenne lukijoiksi tai jättäkää ainakin merkki itsestänne.

This is

Absolutely Buckylous!

 

 

 

perjantai, 18. toukokuu 2012

Let´s knit!

Mua ei tarvitse kahdesti käskeä kyllä. Taas putkahti uusi lehti erillisten vesihanojen maasta mun eteisen lattialle. Tuskin ehdin edellistäkään lukea (mutta se ei ole mun vika). Tässäkin lehdessä näyttäisi olevan jos jonkinlaista kivaa ohjetta. Täytyy muuten mainostaa, että ovat vieläpä aika selkeitä ohjeita, ei siitä kauaa ole kun mäkään en edes tajunnut englanninkielisistä neuleohjeista mitään ja nyt menee jo sujuvasti.

Nyt on vähän juhlafiilistä ilmassa koko aika, lehden mukana tuli Jubilee Celebration -lankaa paketillinen. Kummallisesti oman lippunsa väreillä juhlivat mun valmistumista.

Viime kesänä jo sisustin pikkuparvekkeesta tuollaisen merihenkisen. Silloin sain metsästää sisustustavaroita kirppiksiltä ja varta vasten purjehdusteemaisista pikkuputiikeista. Nyt on taas käynyt niin että olin aikaani edellä sisustusasioissa, koska huomasin tänä keväänä että jokakauppa pursuaa raitaa ja ankkurinkuvaa. Tiimarissakin oli oikein iso hylly myrskylyhtyjä ja putkityynyjä. Mä ostin sinivalkoraidalliset ja punavalkoraidalliset tabletit parvekkeen pikkupöydille. Nyt olis hakusessa vielä kansituoli (sellainen, jossa on puinen kehys ja keskelle pingotettu kangas). Laittaisin riippumaton, mutta ei sitä varmaan saa millään meidän parvekkeelle kiinni..

Mutta joo, jubileelangasta teen varmaan ainakin tuollaisen lehden kannessa näkyvän union jackin ja siitä kukkaron. Pitäis harjoitella intarsiaa ja toi vois olla hyvä pikkuprojekti siihen.

 

 

keskiviikko, 16. toukokuu 2012

Puikkopaniikin loppu

Oikeesti mä en tiedä että olisko nyt aika lopettaa panikointi vai kenties vasta aloittaa. Kävin nimittän maturiteetissa tänään ja näyttäisi siltä että -tadaa!- mä olen tehnyt nyt kaiken mitä valmistumisen eteen on tarvis. Loppu on proffasta ja ohjaajasta kiinni, eli miten nopeasti he saavat gradun arvioitua ja tarvittavat suoritukset merkittyä opintorekisteriin. Kesäkuun 1. päivä pitäis näyttää paperilla valmistuneelta että pääsee mukaan kesäkuun puolenvälin publiikkiin ja saa hyvän syyn ostaa uuden juhlapuvun. Eli paniiikki!!!

Mutta niin, neulepuikkojen kanssa ei ole enää tarvis panikoida. Miten se onkin aina niin, että parhaat asiat elämässä osuvat eteen kun sitä vähiten odottaa. Jaan kanssanne tämän ihmeellisen tarinan.

Mä olin Lappeenrannassa töissä. Sieltä tulee junia Helsinkiin joskus ja jouluna, joten jälleen kerran mulla oli aikaa odotella seuraavaa junaa parisen tuntia. Päätin kävellä linnoituksen läpi keskustaan kun kerran ilma oli siedettävä. Olin ihan omissa ajatuksissani ja vaeltelin vaan olevinani rautatieasemaa kohti. Yhtäkkiä bongasin pienen näyteikkunan, jossa oli herkullisen näköinen lankavalikoima -eikun sisälle putiikkiin. Olin ajatellut tehdä hollantilaiselle Novitan kesälehdessä olevan "renttupaidan" (s. 25), mutta itseltäni uupui koon 7 pyöröpuikot. En jaksa nykyisin enää yhtään tuollaisia pitkiä neulepuikkoja (niitä olisi kyllä ollut 7-kokoisena..), vaan haluan neuloa pyöröpuikoilla kaikki vähänkin pidemmät sivut. Edelleen olen pikkuhiljaa alkanut vaihtaa neulepuikkovarastoa bambuiseksi, koska bambupuikoilla munkin nakkisormet pystyvät hallitsemaan putoamishalukkaita silmukoita hiukan paremmin.

Kyselin siis myyjältä kyseisenlaisia puikkoja. Heillä oli valikoimissa vain Addi Click -pyöröpuikkoja. Meinasin jo ostaa vain yhdet puikot ja välikaapelin, kunnes tajusin että pienellä sijoituksella mä voin ratkaista koko puikkoprobleeman. Niinpä mulle muutti Addi Click Bamboo -setti!

Setissä on kahdeksan erikokoista bambupuikkopäätä ja kolme erimittaista kaapelia. Lisäksi mukana on liitoskappale, jolla voi yhdistää kaksi kaapelia toisiinsa.

 

Mä olen ihan rakastunut tähän settiin! Kaapelit on helppo yhdistää puikkopäihin ja ne pysyvät napakasti paikoillaan. Jos et usko niin katso netistä löytämäni setin esittelyvideo.

Pääsin siis heti renttupaitaprojektin kimppuun. Erityisesti siinä bambupuikot ovat eduksi, sillä ohut Tennessee-lanka tipahtaisi multa helposti isoilta puikoilta pois. Ja nyt ei tarvitse enää arpoa, että onkohan mulla sen ja sen kokoinen puikko sillä ja sillä kaapelilla. On mulla!

Niin, ja sen kivan lankakaupan nimi oli Tuuliviiri. Tsekkaa nettisivut ja verkkokauppa! Tiedän nyt mihin suunnistan taas kun täytyy Lappeenrannassa odotella junaa.

 Niin, ja tämän piti olla myös "Kuva 2: suosikkitavara"

maanantai, 14. toukokuu 2012

Mutsin kaa

..lukee mun lonkerossa. Kaikenlaista. Mut joo, eilen oli äitienpäivä ja mut pakotettiin Turkuun ravintolaan syömään. Ei silti etten olisi halunnut mennä, mutta en olisi halunnut mennä vielä koska huomenna täytyy taas junailla Varsinaiseen Suomeen. Oli silti hyvät sapuskat ja pääsin taas yhdestä keskeneräisestä neuletyöstä eroon kun kiukulla tein sen lauantaina valmiiksi. Äiti sai samanlaisen kaarrokeliivin kun olen tehnyt itsellenikin. Ohje on Marie Wallinin "Desert" ja se on julkaistu Suuren Käsityön numerossa 4/2011.

Olen mä muutakin puuhastellut. Tein työkaverin läksiäisiin muffinseja. Muokkasin sitä samaa vanhaa reseptiä keväiseksi ja päädyin sitruunamuffinseihin. Lisäksi oli vaatimuksena että taikina on maidoton. Laitoin suklaan sijaan yhden sitruunan raasteen ja piimän korvasin kahdella purkillisella Yosa-jogurttia (sitruunanmakuista), joka on siis maidotonta. Kun muffinit oli jäähtyneet, pursotin sisälle omatekoista lemon curdia. Kuorrutus on Betty Crockerin Vanilla Frosting ja päällä on sitruunankeltaiset nonparellit. Hyvää oli!

 



Eilen ihmeteltiin kun aurinko paistoi vielä kahdeksan jälkeen kirkkaalta taivaalta. Lippukin oli vielä salossa kun vihdoin päästiin kotiin äitienpäivänvietosta.

lauantai, 12. toukokuu 2012

Lankapostia

Gradun tekemisen lomassa olen toki ajatellut kaikenlaisia neulomisprojekteja. Päätin eräänä iltana testata myös netin lankakauppoja, varsinkin kun en ehtinyt todellakaan mihinkään kaupoille muuten. Suuri Käsityö -lehden 2/2012 numerossa esiteltiin Debbie Blissin uusi Paloma -lanka ja sen ohella kauniita neuleita. Ihastuin sivun 37 helmineulejakkuun ja päätin oitis tehdä sellaisen. Ajattelin että isoilla puikoilla ja paksulla langalla sen saa nopeasti valmiiksi ja vielä käyttöön ennen lämpimiä kelejä. Tsekkailin netistä ohjelangan hintoja ja päätin jäädä odottamaan sitä lakimiehen palkkaa...

Jakku kuitenkin pyöri mielessä ja aloin miettiä vaihtoehtoista lankaa. Tämä on sikäli riskaabelia, että mä a) en ole niin hyvä neuloja ja b) olen vielä huonompi laskemaan tiheyksiä ja sen sellaista. Päädyin kuitenkin tilaamaan kilon Viking Naturgarn -lankaa Lankatalo Tapion kaupasta. Tuli sillekin hintaa lähes 50€ (+heräteostokset päälle..), mutta ajattelin että sitten jakun sörssiminen ei vatuta niin pahasti kuin jos käytössä olisi ollut tuplasti kalliimpi Debbie Bliss -lanka.

Francis oli ihan et mihin nääkin nyt sitten taas laitetaan.

Tietty piti tilata myös 10 koon kaapelipuikot. Ja 2,5 bambuiset sukkapuikot omaan ikuisuussukkaprojektiini. Ja vähän muutakin lankaa. Sukulaiset ovat niin ikään alkaneet kyselemään omia tiskirättejä, ja ajattelin että Dropsin Cotton Light sopisi tarkoitukseen myöskin. Väritkin oli niin söpikset.

 

Neulomishermoja on osaltaan kutkutellut Let´s Knit! -lehti, jonka ekat numerot ovat löytäneet perille tänne pohjolaan. Sain ekan numeron mukana bambupuikot (2 paria) ja erityisesti vauvaohjeita sisältävän spesiaalilehden. Pari päivää aiemmin tuli postissa tuollainen kansio, johon saa lehdet sitten koota siististi jemmaan. Ihan jees, mutta otti kyllä hiukan päähän kun lueskelin lehteä ja huomasin että kuukauden myöhemmin tehdyllä tilauksella olisi saanut ties minkä jättisetin puikkoja ja neulelaukun. Mä sain jonkun hikisen kansion. Pah.

(oikeesti tykkään kun ton lehden mukana tulee aina kaikkea kivaa..)

Olen mä neulonutkin! 10 vee serkkutyttö on odottanut näitä säärystimiä nyt vuoden -tasan edellisistä synttäreistään lähtien. Vihdoin viime kuussa sain ne vietyä tanssijattarelle! Lankana Novitan Puro.

Naturgarn jakku on melkeen valmis...siitä lisää myöhemmin. Nyt mä lähden katselemaan mitä Siivouspäivä tuo tullessaan. Toivottavasti löytöjä..