Ostin Helsingistä kivan chilipaprikan mallisen neulatyynyn. Kun muutin takaisin kotiin, kissat omivat sen, enkä ole nähnyt chiliparkaa pitkään aikaan, Neulatyyny piti kuitenkin saada,välillä ihan oikeasti jaksan neulata ompelemani osaset yhteen ennen kun alan työn touhuun .

(Oikeasti, pitikin taas valita tällainen harrastus, jossa on monta työvaihetta..mä kun keksin tehdä jotain niin haluan että se on saman tien valmis, skippaan työvaiheita ja tulos on sen näköinen..)

Niin, ja ompelen siis innoissani, sillä mummi osti mulle synttärilahjaksi ompelukoneen. Vanhakin on, mutta uusi on kivempi kun se ei ole riivattu. Koneesta kuva myöhemmin, nyt esittelen ratkaisun neulatyynyongelmaani. Eikös olekin söpöt?