No niin, nyt kun Helsingissäkin on -15 astetta pakkasta enkä näe lumipyryn läpi mitä takapihalla tapahtuu, on hyvä käyttää seuraava blogipäivitys vihreästä väristä puhumiseen. Tiistaina olin itsekin aamulla vihreä, ja jouduin jäämään päiväksi kotiin. Keskiviikkona menin muina naisina töihin, mutta jottei elämä sujuisi mitenkään liian helposti, olin torstaiaamuna taas sairaana.

Asiaan.

Mä mietin vihreitä asioita täällä ja totesin, ettei vihreä näköjään ole erityisesti mikään suosikkivärini. Onhan se kivaa, jos esim. huonekasvit joskus olisivat vihreitä (on syy sille, miksei tämä kirjoitus käsittele niitä..), mutta muuten mä en vihreästä väristä pahemmin perusta sisustuksessa tai pukeutumisessa. Ehkä parvekkeella se on jees, kesällä, kun on vihreää.

Löysin kuitenkin jotain teemaan kuvattavaa. Olen pahoillani jos tulppaanit sekoittaa pakkaa, Prismassa ei ollut vihreitä tulppaaneita.

Tuo kirja on ollut hyllyssä siitä saakka kun se kerran oli tenttikirjana (Turun oikkis rules!). En tosin lukenut sitä silloin, koska tenttiin lukeminen olisi häirinnyt mun muuta elämää. Nyt kirja on ollut to do -listalla jo niin kauan, että taidan lukea sen heti kun iso-G on uunista ulos. Kirjaa on kehuttu, ja sen kirjoittajakaarti on todella asiantunteva (kirja koostuu artikkeleista), olen osan tavannut henkilökohtaisesti. Islam tietoutta sitä tarvitseville, tai niille jotka ovat kiviä heittelemässä ilman alkeellisintakaan tietoa asiasta. Ja miksei muillekin, lukeminen kannattaa aina!

Mä löysin viime kauppareissulla uutta lankaa, jota mainostettiin kierrätysteemalla. Se sisältää kierrätettyä puuvillaa (tosin vain 50%, puolet on akryylia..). Aloin heti miettiä, että a) voisikohan siitä tehdä kaverille tiskirätin, kun se sellaista vinkuu ja b) miten ihmeessä puuvillaa voi kierrättää? Kierrätys on ihmeellinen asia. Tämä oli käsissä mukavan tuntuista, mutta neulottaessa sikäli hankalaa, että ainakin mulla menee helposti puikko langansäikeiden välistä ja sitten täytyy olla tarkkana ettei tule rumaa kieppiä neuleen sekaan. Mut sitä saa mitä tilaa, varsinkin jos neulomisen sijaan tapittaa Father Tedia ja keskittyy hekottamiseen.

Viimeinen muttei vähäisin vihreä juttu on mun uusi meikkipussi. Eikös olekin hieno? Toivoisin että olisin tehnyt sen itse, mutta mun ompelukone on aika suuren pölykerroksen alla. Löysin tämän Turusta kirpputorilta viimeksi. Se on varmastikin itse tehty, koska paikassa oli useampiakin pussukoita ja kaikki uusia. Maksoi muistaakseni 2,50€, ei paha jonkun itse pipertämästä. Nyt on taas meikit järjestyksessä.

Jahas, koskas se kevät sitten tulloo..?